Yökyöpeli: Kun olin vaihtarina Pariisissa, meillä oli opiskelijabileet Pariisin paremmalla puolella. Bileissä oli kivaa, mutta noin 11 aikaan, päätin lähteä kotiin. Näin St Germainin bulevardilla miehen istumassa penkillä. Hän oli reilusti yli 60-vuotias ja hänellä oli massiivinen valkoinen parta ja virttynyt puku. Hän istui penkillä yksin ja jotenkin tämä näky ei sopinut ympäristöön. Kävelin jo […]

Olen jo pidempään tykännyt kelloista tosi paljon. Muutama vuosi sitten löysin unelmieni kellon. Ja ajattelin etten enää ikinä tarvitsisi uutta kelloa jos saisin tämän. No kuinka kävikään, tuli todella hyvä fiilis, mutta reilun vuoden päästä löysin itseni taas netistä selaamassa uusia kelloja. Tämä sai minut ymmärtämään että ihmisen on todella vaikea tyytyä. Tyytyväisyyden hetken jälkeen

Matkustin tyttöystäväni kanssa Koh Taolle, Thaimaahan. Valitettavasti lomamme aikana riehui rajuja myrskyjä, jotka vaikuttivat suunnitelmiimme. Naapuribungalowissa asui mies perheineen, kutsukaamme häntä Ivaniksi, joka eräänä päivänä kutsui meidät syömään. Sovimme lähteväni ravintolaan, mutta valitettavasti tyttöystäväni sairastui juuri ennen lähtöä. Päätimme kuitenkin, että lähden yksin. Sovimme, että olisin kotona viimeistään kello kymmeneltä – muuten tyttöystäväni alkaisi huolestua.

Ukon Salama, Risti ja Euro – Suomen symbolit menneisyydestä nykyäaikaan. Eräänä päivänä ajoin autossani yksin ja kuuntelin podcastia Suomen muinaisista uskonnoista. Opin että kauan ennen kristinuskoa meillä oli rikas hengellinen elämä ja kuinka jo silloin arvostimme vanhempia, perhettä, vastavuoroisuutta ja elävää luontosuhdetta. Ja sitten Suomeen tuli ristiretkien aika. Ja kristinusko. Ja nämä uskontomme sekoittuivat. Kun

Veistos sijoittuu opiskeluaikoihini ja tarkemmin erääseen vappuun. Vaasa oli täynnä katutöitä –ja kuoppia. Illalla olimme ystäväni kanssa matkalla opiskelijajuhliin. Jotenkin päätimme mennä katsomaan yhtänäistä kaivannoista lähempää. Istuuduimme yhteen kuoppaan ja avasimme oluet. Aloimme puhuatulevaisuudesta, tytöistä, musiikista – kaikesta. Jotenkin oli niin viihtyisää siellä istua. Kohtaaminen oli todella lämmin. Meillä ei ollut kiirettämennä mihinkään – oluttakin

Tuntematon tie on minulle Pennywise-yhtyeen “The Unknown Road”. Kuulin sen ensimmäisen kerran ollessani 15-vuotias. Se on voimabiisini ja se on inspiroinut minua suuresti. Satoja, varmaan tuhansia sivuja on tullut luettua tentteihin kuunnellen tätä. Usein öisin. Pennywise’n viesti on rohkaista ihmisiä löytämään rohkeus seurata omaa polkuaan. CD:n kannessa oli osa Robert Frostin runoa “The Road Not

Muistan hyvin hetken, kun aloin muovata tämän veistoksen vahamuottia lähes 30 vuotta sitten. En oikeastaan ajatellut mitään. Vaha alkoi vain lämmetä käsissä ja saada muotoa. Hetken päästä katsoin, mitä olin saanut aikaan. Tuloksena oli neljät kasvot yhdessä päässä. Veistoksessa on iloiset kasvot, vihaiset kasvot ja surulliset kasvot. Yhdellä näistä kasvoista ei ole silmiä, eikä se

Tämä on veistos ihmissuhteista ja siitä miten ajan myötä voi tapahtua asioita jotka tuntuvat vääriltä. Ja kuinka jotenkin nuo tunteet hiipuvat ajan myötä. Kunnes sama toistuu. Voi olla että monta tällaista esimerkkiä tarvitaan ennen kuin todella näet kaavan. Sateenvarjo on omistettu hetkelle kun silmäsi avautuvat, ja ymmärrät että suhde ei todellakaan ole vastavuoroinen ja tasapainoinen.

Maailma lautasella on veistos siitä miten maailma voi avautua lautasten kautta, tai kuinka se ainakin minulle avautui. Veistoksen pohja onkin ensin valettu kertakäyttölautaselle. Olen aina ollut kansainvälisyyteen kallellaan – kiinnostunut erilaisista kielistä ja kulttuureista. Nuorena miehenä halusin oppia saksaa ja heti 18 täytettyäni menin Fuldaan Saksaan tarjoilijaksi. Se oli ihmeellinen kesä. Aivan uusi elämä nuorelle

Risteyksessä on veistos, jossa joku voisi nähdä työelämää ja urapolun. Sen miten tulet uuteen mahtavaan mahdollisuuteen, uuteen haasteeseen, ja miten hyvältä se tuntuu. Mutta sitten voikin tulla organisaatiomuutoksia, joiden takia loistavat hetket vähenevät päivä päivältä ja fiilis synkkenee nopeasti. Ja sitten jossain vaiheessa, kun tulee tarpeeksi pimeää, avaat silmäsi ja alat katsoa muualle. Lopulta tulet